Привет!
Pietari on aika iso kaupunki. Toki olen ollut siitä tietoinen ennenkin, mutta tänään matkustin ensimmäistä kertaa metrolla keskustaan, mikä hieman havainnollisti kaupungin mittasuhteita. Verrattuna vaikkapa Helsingin metroon, asemien väliset etäisyydet on todella pitkiä. Ihka ensimmäisen kosketuksen Pietarin metroon sain aivan yksinäni, sillä kämppikset olivat jo kaupungilla, ja sovimme tapaavamme siellä. Kaupungille päin mennessä matka tuntui varmasti vielä pidemmältä, sillä tuo metrojuna oli melkoinen elämys. Ai miksikö?
Ensinnäkin metrossa on korviahuumaava meteli. Ilmastointi toimii siten, että ikkunat ovat raollaan. Tästäkin syystä jarrut kirkuivat ja juna kolisi, ja hieman jännityksessä koitin tulkita kanssamatkustajien kasvoilta, olivatko kaikki kuuluneet äänet ihan normaaleja. Kun olin saanut varmuuden kyydin toimivuudesta, aloin pohtimaan mahtaako juna pysähtyä ollenkaan. Kyllähän se lopulta sitten pysähtyi. Hieman eri etäisyydet siis kuin vaikkapa Helsingissä, puhumattakaan Jyväskylästä, missä keskusta on suunnilleen Kauppakatu päästä päähän! Kaikki jotka ovat Pietarin metrossa käyneet, tietävät, että metro kulkee todella syvällä, taitaapa olla yksi maailman syvimpään kaivetuista metroverkostoista. Tiedoksi siis tällekin maalaistytölle; Kampin metroasema ei olekaan syvällä. Eikä Pariisin metroverkosto, missä tyttöjen kanssa muutama vuosi sitten seikkailtiin. Joka tapauksessa, metrolla on täällä erittäin helppo kulkea, kun tietää vaan oikean linjan ja suunnan, sillä kylttejä on joka puolella. Lipun ostaminenkin sujuu kivuttomasti, annat kassalla 28 ruplaa ja saat vastineeksi metropoletin, joka pudotetaan portissa olevaan koloon. Tosin itselläni meni hetki tajuta tämä, sillä laitoin poletin ensin "muiden" vaihtorahojen kanssa lompakkooni. Mitä blondi teki Pietarin metrossa jne... Täytynee lähipäivinä ostaa metrokortti, ettei joka kerta tarvitse jonottaa lippua ostamaan.
Tänään tuntui, että alkaa jo ymmärtämään paremmin venäjää, sillä onnistuin kommunikoimaan kaupungilla erinäisten ihmisten kanssa ja muun muassa ostamaan nettitikun läppäriin. Vihdoin (enimmäkseen) toimiva netti! Tänään mulla oli ensimmäistä kertaa myös oikeasti nälkä täällä, ja teki mieli syödä. No, mitä meikäläinen syö? Big Mac-hampurilaisen asuntolan viereisestä ostoskeskuksesta mukaanotettuna.. Noh, jostain se on aloitettava! Yleensä nimittäin syön tosi paljon, joten olin jo vähän huolestunut kun ei ole tehnyt pariin päivään mieli oikein syödä. Ootan että pääsen maistamaan aitoa venäläistä ruokaa, sillä asuntolan läheisyydessä sitä ei valitettavasti tunnu olevan tarjolla. Mutta täytyy testata ensin koulun ruokala ensi viikolla, ennen kuin menee moittimaan.
Huomenna saadaan ehkä vihdoin enemmän selvyyttä sekä viisumi- että kouluasioihin, sillä meillä on ensimmäinen virallinen tapaaminen muiden saman ohjelman opiskelijoiden kanssa. Ennen sitä ajattelin mennä esittämään hieman lisää kiusallisia kysymyksiä International Officeen, toivottavasti tällä kertaa siellä ois ihmisiä jotka oikeasti jotain tietäisivätkin!
Pietari on aika iso kaupunki. Toki olen ollut siitä tietoinen ennenkin, mutta tänään matkustin ensimmäistä kertaa metrolla keskustaan, mikä hieman havainnollisti kaupungin mittasuhteita. Verrattuna vaikkapa Helsingin metroon, asemien väliset etäisyydet on todella pitkiä. Ihka ensimmäisen kosketuksen Pietarin metroon sain aivan yksinäni, sillä kämppikset olivat jo kaupungilla, ja sovimme tapaavamme siellä. Kaupungille päin mennessä matka tuntui varmasti vielä pidemmältä, sillä tuo metrojuna oli melkoinen elämys. Ai miksikö?
Ensinnäkin metrossa on korviahuumaava meteli. Ilmastointi toimii siten, että ikkunat ovat raollaan. Tästäkin syystä jarrut kirkuivat ja juna kolisi, ja hieman jännityksessä koitin tulkita kanssamatkustajien kasvoilta, olivatko kaikki kuuluneet äänet ihan normaaleja. Kun olin saanut varmuuden kyydin toimivuudesta, aloin pohtimaan mahtaako juna pysähtyä ollenkaan. Kyllähän se lopulta sitten pysähtyi. Hieman eri etäisyydet siis kuin vaikkapa Helsingissä, puhumattakaan Jyväskylästä, missä keskusta on suunnilleen Kauppakatu päästä päähän! Kaikki jotka ovat Pietarin metrossa käyneet, tietävät, että metro kulkee todella syvällä, taitaapa olla yksi maailman syvimpään kaivetuista metroverkostoista. Tiedoksi siis tällekin maalaistytölle; Kampin metroasema ei olekaan syvällä. Eikä Pariisin metroverkosto, missä tyttöjen kanssa muutama vuosi sitten seikkailtiin. Joka tapauksessa, metrolla on täällä erittäin helppo kulkea, kun tietää vaan oikean linjan ja suunnan, sillä kylttejä on joka puolella. Lipun ostaminenkin sujuu kivuttomasti, annat kassalla 28 ruplaa ja saat vastineeksi metropoletin, joka pudotetaan portissa olevaan koloon. Tosin itselläni meni hetki tajuta tämä, sillä laitoin poletin ensin "muiden" vaihtorahojen kanssa lompakkooni. Mitä blondi teki Pietarin metrossa jne... Täytynee lähipäivinä ostaa metrokortti, ettei joka kerta tarvitse jonottaa lippua ostamaan.
Pitihän Eremitagea käydä vähän kuvaamassa.
Tänään tuntui, että alkaa jo ymmärtämään paremmin venäjää, sillä onnistuin kommunikoimaan kaupungilla erinäisten ihmisten kanssa ja muun muassa ostamaan nettitikun läppäriin. Vihdoin (enimmäkseen) toimiva netti! Tänään mulla oli ensimmäistä kertaa myös oikeasti nälkä täällä, ja teki mieli syödä. No, mitä meikäläinen syö? Big Mac-hampurilaisen asuntolan viereisestä ostoskeskuksesta mukaanotettuna.. Noh, jostain se on aloitettava! Yleensä nimittäin syön tosi paljon, joten olin jo vähän huolestunut kun ei ole tehnyt pariin päivään mieli oikein syödä. Ootan että pääsen maistamaan aitoa venäläistä ruokaa, sillä asuntolan läheisyydessä sitä ei valitettavasti tunnu olevan tarjolla. Mutta täytyy testata ensin koulun ruokala ensi viikolla, ennen kuin menee moittimaan.
Huomenna saadaan ehkä vihdoin enemmän selvyyttä sekä viisumi- että kouluasioihin, sillä meillä on ensimmäinen virallinen tapaaminen muiden saman ohjelman opiskelijoiden kanssa. Ennen sitä ajattelin mennä esittämään hieman lisää kiusallisia kysymyksiä International Officeen, toivottavasti tällä kertaa siellä ois ihmisiä jotka oikeasti jotain tietäisivätkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti