Moskova (sittenkin!)

Kuten otsikosta voikin päätellä, Venäjällä kaikki todella järjestyy, lopulta. Viimeksi kerroin, että Moskovan reissumme peruuntuu meidän ryhmän osalta, mutta kertoessamme tästä ohjelmamme vastuuhenkilölle, hän tarjoutui siirtämään tutustumislounaan torstaille. Olimme hieman ihmeissämme, sillä saamastamme sähköpostista saimme sen käsityksen, että joko me perumme reissumme, tai juhla perutaan. Noh, olimme tietysti tyytyväisiä järjestelyyn, ja illallistimme torstai-iltana ennen Moskovaan lähtöä tiedekuntamme venäläisten ja muista maista tulleiden maisteriopiskelijoiden kanssa. Oli todella hyvä ettemme missanneet juhlaa, sillä siellä tutustuimme moniin uusiin ihmisiin, joita tulemme näkemään varmasti tämän lukukauden aikana.

Minä ja 12 saksalaista (kuka ei kuulu joukkoon?) lähdimme siis kohti Moskovaa torstaiyönä klo 01.40, ja saavuimme perille 10 jälkeen aamulla. Sain nukuttua kunnolla vain pari tuntia, mutta täytyy sanoa, että aiemmin kuulemani perusteella odotin paljon pahempaa 3. luokan Platzkart-paikoiltamme. Jopa venäläiset opiskelijat joiden kanssa puhuin kyseisestä matkustustavasta, tuntuivat pitävän sitä ihan kamalana. Menomatkan juna oli paljon parempi kuin tulomatkan, josta emme saaneet vierekkäisiä paikkoja, emmekä edes kaikki paikkoja samasta vaunusta, sillä olimme varaamisen kanssa liian myöhään liikenteessä. Kellään ei myöskään ollut paikkaa alapedistä, joten jouduimme istumapaikkojen puuttuessa mennä kiltisti nukkumaan matkan alussa. Yöjuna oli kokemuksena erittäin mielenkiintoinen. Sängyt olivat kapeita ja lähellä toisiaan, ja vaunussa oli ajoittain noin 30 astetta lämmintä. Menomatkan modernimmassa junassa oli näyttö, josta pystyi lukemaan sisälämpötilan (Aamun mennessä 29 astetta), mutta tulomatkan junassa ei onneksi ollut, pelkkä lukeman näkeminen olisi varmaan alkanut ahdistamaan. Ja se tupakka... Jos sitä kerran täytyy polttaa joka paikassa, eikö junissa voisi olla erillisiä tupakointikoppeja? Paluumatkalla jopa vaunumme ei niin ystävällinen lipuntarkastaja/vahti eli provodnitsa, veteli savukkeita ketjussa, sen verran vahvasti tunki savu nukkumaosastolle aina vähän väliä. Onneksi olin kaukaa viisas ja otin mukaan antihistamiinit ja nenäsumutteet, eikä nokka ollut pölyn ja savun keskellä niin tukossa kuin olisi voinut olla. Kaikesta tästä huolimatta olen ehdottoman tyytyväinen, että päätimme matkustaa tällä tavalla. Neljässä tunnissa Pietari-Moskova välin taittava Sapsan-juna olisi ollut tähän verrattuna erittäin kallis, ja tylsä vaihtoehto. Noh, ehkä valitsen kuitenkin sen seuraavalla kerralla..

Ensikosketus venäläiseen yöjunaan.

Yläpuolella oikealla menomatkan "moderni" versio Platzkartesta, ja vasemmalla tulomatkan ei-niin-moderni juna ja ei-niin-tilava punkka. Sääliksi kävi seurueemme poikia, sillä jopa tällaisella pienikokoisella tytöllä oli vaikeuksia mahtua nukkumatilaan.

Kreml

Moskovan valtionyliopisto

Siilejä!

Lauantaiaamun piknik-aamiainen Gum-ostoskeskuksessa

Rakastavaisten lukkoja kanaalin ylittävällä sillalla...

...ja yksi hieman vaatimattomampi lukko.

Kristus Vapahtajan katedraali

Sama kirkko hieman eri vinkkelistä

Vaikutelma, jonka sain Moskovasta lyhyen vierailumme aikana, oli ehkä hieman kaoottinen. Tietysti perinteiseen venäläiseen tapaan vertailimme Moskovaa paljon Pietariin, ja täytyy sanoa, että Pietari on kaupunkina kauniimpi ja kotoisampi. Moskova on toki vaikuttava, ja siellä on lukuisia kauniita rakennuksia ja kirkkoja, mutta samalla se on myös jollain tavalla hieman luotaantyöntävä ja etäinen. Siinä missä Pietari on rakennetty symmetrisesti ja suunnitelmallisesti, Moskovassa saattaa olla historiallisen rakennuksen vieressä pari pilvenpiirtäjää, niiden jälkeen kirkko ja niin edelleen. Itselleni tuli tästä syystä mielikuva siitä, että Moskovassa joku päättää haluavansa rakennuttaa jonkin rakennuksen paikkaan, johon se ei yhtään sovi, mutta kunhan rahaa löytyy, ei sijainnilla ole niin väliä. Olisikohan sittenkin pitänyt hakea sinne TTY:hyn opiskelemaan arkkitehdiksi, sen verran paljon tunnun kiinnittävän täällä huomiota rakennuksiin... En tiedä juuri mitään arkkitehtuurista, mutta nautin suunnattomasti kauniiden rakennusten katselemisesta ja niiden tarinoiden kuuntelemisesta. Yksi kiehtovimmista piirteistä Moskovan kaupunkikuvassa on mielestäni Stalinistisen arkkitehtuurin peruja olevat "seitsemän sisarusta", joihin myös Moskovan valtionyliopiston rakennus kuuluu. Rakennukset ovat hyvin vaikuttavan näkösiä, ja jotenkin karun kauniita. Sisältä ainakin yliopiston rakennus on kuitenkin kuulemma paikoittain erittäin huonokuntoinen, esimerkiksi opiskelijoiden asuntolat ovat paljon karumpia kuin oman yliopistomme IMOP-rakennuksen asuntola. Erityisesti ihastuin myös Pyhän Vasilin ja Kristus Vapahtajan katedraaleihin. 

Rakennusten ja kaupungin ihailemisen lisäksi pidimme tietysti hauskaa, söimme hyvin ja saimme varmasti ikimuistoiset hostelli- ja klubikokemukset. Pääsimme porukalla 12 hengen huoneistoon, ja yhden pojista joutui majoittua sekalaisen seurakunnan kanssa eri huoneessa, sillä paikkoja oli meille yksi liian vähän. Hostellimme, A la Russe nimeltään, oli edullinen ja sijaitsi erittäin hyvällä paikalla, lyhyehkön kävelymatkan päässä Kremlistä. Huoneemme ei varsinaisesti ollut luksusta, mutta henkilökunta oli mukavaa, eivätkä huterat kerrossängytkään romahtaneet meidän visiittimme aikana. Kellarissa "salaisia" suihkutiloja etsiessämme törmäsimme myös kahteen pieneen kissanpentuun! Erittäin monipuolinen majatalo, siis. Perjantai-iltana suuntasimme myös Propaganda-nimiseen yökerhoon, joka ei varsinaisesti ollut sitä mihin olen itse tottunut, mutta kokemuksena myöskin mielenkiintoinen, underground-tyylinen paikka. Suurin miinus omalla kohdallani oli musiikki, sillä tekno on niitä harvoja musiikkityylejä, joista en perusta ollenkaan. Seura on kuitenkin se mikä ratkaisee, ja tunnelmakin oli klubilla rento. Lisäksi ruokapaikkojen valinnat osuivat reissulla nappiin, tai sitten olin vain niin nälkäinen, että kaikki maistui erittäin herkulliselta. 

Nyt olemme takaisin Pietarissa, asuntolassa, kotona. Etenkin Moskovan reissun jälkeen Pietariin palaaminen tuntui kotoisalta. Matkaajat ovat väsyneitä mutta onnellisia, ja kaikki pääsivät ehjinä takaisin. Onnistunut reissu siis!